Tässä sitä taas istuu ja miettii miten sitä ihmiskehoa koetellaan, kengillä. Menin sitten ja vaihdoin maihareihin nauhat ja eilen päädyin ottamaan komistukset jalkaan. Eikä maksanut kuin satasen ja kolme hiertymää joista yksi jo repeytyi. Mm-mm~, kyllä sitä haukottiin henkeä, kun jalat sai vihdoin upotettua kylmään veteen. Opittiinpahan tästäkin.

Mitä muuta elämälle? Ei sen enempää kuin vähempääkään, eilen niska limassa viimeistelin Kemian ykköskurssin etätehtäviä ja stressasin tulevaa englannin kuuntelua. Tuli taas pari tyhmää virhettä ja pari tulkinnanvaraista. Omalla tuurilla harjoituskuuntelut menevät aina paremmin, kuin se koe itsessään. Noh, kaikkea ei voi aina saada menemään oman pillin mukaan. Saisi vain kunnialla tämän viimeisen kurssin alta pois.

Kuuntelua muutenkin häiritsi nimeä mainitsematon kaveri, joka on aina sen kaksikymmentäviisi minuuttia myöhässä tunnilta oli sitten mikä päivä tahansa. Jotenkin hämärästi muistelen, että opettaja sanoi: "Olkaa sitten tasan seitsemän paikalla, kun kuuntelu alkaa." Mm... Se on vaikeaa muistaa näitä asioita. Jos ei muuten voi kiinnostaa niin ajattelisi edes muita. Joka päivä sen saman ajan myöhässä tunnille alkaa leipiinnyttää muitakin. Eikä edes ole pelkästään tämä jakso, on sitä tapahtunut jo edellisvuodesta lähtien. Omapahan on asiansa, mutta saa luvan tulla huomiseen kokeeseen ajoissa. En millään jaksaisi kuunnella sen oven avautuvan 20 minuuttia kokeen aloittamisen jälkeen, kun yrittää keskittyä kunnolla.

Pääsin eilen aloittamaan Alan Waken Nightmarellä ja kolmanteen chapteriin asti kaikki hyvin. Pelkäsin, että niitä manuscript sivuja pitäisi hakemalla hakea, mutta onneksi ne on mukavasti ripoteltu niin ettei niitä voi missata. Voi vaan rauhassa jatkaa matkaansa Takeneisillä teillä. Voisiko sanoa menoa hankalaksi? No, voihan sitä. En ole kuitenkaan mikään pro-luokan pelaaja, joten minun etenemiselle saa luvan jopa nauraa. Saisi vain tason alta pois niin voisi keskittyä sitten loppuihin saavutuksiin. Muutama on vielä jäljellä joista eniten huolettaa lisäosan kuolleisuuden ja lataamisen välttäminen. How the hell? Takenit purevat niin armoa antamatta hanurista, että nostan hattua tälle kykeneville. Alanin järki on sumentunut niin ankarasti, että raukka yrittää todenteolla tapattaa itseään. No fun for me, I have to save him from that bullshit. Saa nähdä miten The Writer koettelee pientä kulkijaa pimeyden halki.